Aikamoisia kokemuksia ne ovatkin. Räihä on muun muassa "seilannut puukanootilla Papua-Uuden-Guinean sademetsäjoella, laukannut kilpaa paikallisten poikien kanssa Mongolian aroilla, syönyt maailman parhaat falafelit Palestiinassa, viettänyt päivän yksin Marshallinsaarten pienellä autiosaarella"... Ja lista jatkuu.
Räihä on valinnut joitakin matkakohteita tarkempaan tarkasteluun: Ruandan ja gorillat, Syyrian ja koronasulun, Afganistanin ja naisena liikkumisen. Erityisesti Afganistanissa hän tiedostaa oman etuoikeutensa:
"Samalla koko maan riipivä ristiriitaisuus, loputon elämän ja kuoleman taistelu sekä paikallisten unohduksiin painuvat kohtalot tuntuvat ylitsepääsemättömän tuskaiselta kohdata. Heille tämä on todellista elämää, toistuvaa arki-päivää, paikoilleen pysähtynyttä, jopa menetettyä toivoa tulevasta. Minulle tämä on vain yksi ohikiitävä hetki, josta pääsisin palaamaan pian turvalliseen kotimaahani."
Räihä on tiedostava matkailija, ja se näkyy näkökulmissa kautta kirjan. Mukaan mahtuu myös sympaattinen lomaromanssi kuin sadusta – muistutus siitä, että soolomatkailija ei päädy viettämään aikaansa vain yksikseen, ellei välttämättä halua.
Lisäksi teos on nimensä mukaisesti käsikirja, sillä reissua suunnitteleva saa sieltä erinomaiset vinkit paitsi yksin matkaamiseen myös matkustamiseen yleensä. Tilaa saavat erityisesti turvallisuus- sekä vastuullisuusasiat. Räihä on ammatiltaan ympäristöasiantuntija, ja arvostan sitä, miten hän korostaa luonnon ja eläinten huomioon ottamista.
Menolippu kaikkialle on kiinnostavaa luettavaa, vaikka ei suunnittelisikaan reissua. Myös lukemalla oppii esimerkiksi uusista kulttuureista, vaikka niitä ei olisikaan omin silmin todistamassa.
Kommentit
Lähetä kommentti